TERVETULOA UUTEEN KOULUUN
Mikä muuttuu ?
Oppilaan oma vastuu omasta opiskelustaan, koululaisen työstä, kasvaa. Tehtävät laajenevat ja monipuolistuvat. Ne vaativat entistä enemmän työskentelyä myös oppituntien jälkeen. Omien opintojen suunnittelu kasvaa koulun tarjoaman valinnaisuuden myötä. On tärkeää, että kodeissa seurataan ja tuetaan yläluokille siirtymistä.
Oppilaat jaetaan perusluokkien koosta ja ainevalinnoista riippuen erilaisiin ryhmiin.
Oppiaineiden määrä lisääntyy. Uusia oppiaineita ovat ruotsi, (fysiikka, kemia) kotitalous, terveystieto, oppilaanohjaus sekä useimmat valinnaisaineista.
Päivittäinen työaika pitenee. Työviikon pituus on 30 tuntia.
Yläkoulussa on aineenopettajajärjestelmä, jolloin lähes jokaisessa aineessa on eri opettaja. Opettajat ovat saaneet oman aineensa erikoiskoulutuksen.
Yhden oman luokkahuoneen tilalle tulevat eri oppiaineiden aineluokat, joissa säilytetään lähdemateriaali, laborointi- ja työvälineet sekä koneet ja laitteet. Lähes jokaisen oppitunnin jälkeen vaihdetaan luokkatilaa ja päivän aikana tarvittavat koulukirjat ja -tarvikkeet kannetaan mukana. Ensimmäisenä koulupäivänä annettavassa työjärjestyksessä näkyy missä luokkahuoneessa mikin tunti pidetään.
Jokaisella luokalla on luokanvalvoja. Hän opettaa yleensä jotakin ainetta kaikille luokkansa oppilaille ja tapaa luokkaansa myös luokanvalvojantunnilla. Hän seuraa luokkansa oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä asioita ja pitää yhteyttä huoltajiin.
Oppilaan tukena on myös oppilashuoltohenkilökuntaa: terveydenhoitaja, koulukuraattori, psykologi, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja.
Koulun kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan, jonka aktiivisena jäsenenä voi vaikuttaa mm. kouluviihtyvyyden lisäämiseen.
OPETUSSUUNNITELMA
Opetussuunnitelma ohjaa koulun päivittäistä työtä. Se pohjautuu valtakunnallisiin perusteisiin ja Haapaveden kaupungin koulutuslautakunnan antamiin suuntaviivoihin.
Haapaveden kaupungin peruskouluissa noudatettava kieliohjelma
A1 = 3. luokalla alkava kaikille yhteinen kieli (englanti)
A2 = 4. luokalla vapaaehtoisesti valittava kieli ( saksa,), jonka opiskeluun oppilas on sitoutunut peruskoulun loppuun asti.
B1 = 7. luokalla alkava kaikille yhteinen kieli (ruotsi)
B2 = 8. luokalla alkava valinnainen kieli (ranska, saksa,)
Kieliohjelman mukaan siis kaikki peruskoululaiset opiskelevat yhteisinä aineina englannin ja ruotsin kieltä. Näiden lisäksi on valittavana saksaa joko A2-kielenä jo 4. luokalta alkaen tai seuraavan kerran B2-kielenä (saksaa tai ranskaa) 8. luokalta alkaen.
Valinnan jälkeen kieltä opiskellaan peruskoulun loppuun saakka, eikä aloitettua kielen opiskelua voi ilman erityisen painavaa syytä lopettaa.
A1- ja A2-kielen opiskelussa tavoitteena on samantasoinen kielen hallinta peruskoulun 9.luokan loppuun mennessä. Valinnaiskielet edellyttävät nuorelta itseltään omakohtaista kiinnostusta, selkeää motivaatiota ja pitkäjänteistä sitoutumista asiaan. Siksi kiinnostus ja voimavarat tulee punnita tarkoin ennen valintaa.
Em. kieliä voi yleensä jatkaa lukioissa ja useissa muissakin toisen asteen oppilaitoksissa. Yhden tai useamman uuden kielen aloittaminen toisella asteella on myös mahdollista.
Haapaveden yläasteen tuntijako
| 7. lk | 8.lk | 9. lk | |||||||||||||||||||||||
| jaksot | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | |||||||
| uskonto/et | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||
| äidinkieli ja kirjallisuus | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 4 | 3 | 4 | 2 | 2 | 3 | |||||||
| historia/yhteiskuntaoppi | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | |||||||
| matematiikka | 3 | 3 | 4 | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 | 3 | 4 | 3 | 3 | 3 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | |||||||
| fysiikka/kemia | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | |||||||
| biologia/maantieto | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | |||||||
| englanti | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | |||||||
| ruotsi | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | |||||||
| musiikki | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||||||||||||
| kuvataide | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | |||||||||||||||||||
| kotitalous | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | |||||||||||||||||||
| terveystieto | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | |||||||||||||
| liikunta | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | |||||||
| opinto-ohjaus | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||
| tekninen/tekstiilityö | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | |||||||||||||||||||
| valinnaiset aineet | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 8 | 8 | 8 | |||||||||||||
| yhteensä | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | |||||||
| Vuositasolla | |||||||||||||||||||||||||
| Aineet | 7 | 8 | 9 | ||||||||||||||||||||||
| Äidinkieli ja kirjallisuus | 3,0 | 3,0 | 3,0 | ||||||||||||||||||||||
| A-Kieli ( englanti ) | 2,0 | 3,0 | 3,0 | ||||||||||||||||||||||
| B-Kieli ( ruotsi ) | 2,0 | 2,0 | 2,0 | ||||||||||||||||||||||
| Matematiikka | 3,5 | 3,5 | 3,0 | ||||||||||||||||||||||
| Biologia ja maantieto | 2,0 | 2,0 | 3,0 | ||||||||||||||||||||||
| Fysiikka ja kemia | 2,0 | 3,0 | 2,0 | ||||||||||||||||||||||
| Terveystieto | 1,0 | 2,0 | 0,0 | ||||||||||||||||||||||
| Uskonto / Elämänkatsomustieto | 1,0 | 1,0 | 1,0 | ||||||||||||||||||||||
| Historia ja yhteiskuntaoppi | 2,0 | 2,0 | 3,0 | ||||||||||||||||||||||
| Musiikki | 1,0 | ||||||||||||||||||||||||
| Kuvataide | 2,0 | ||||||||||||||||||||||||
| Käsityö | 3,0 | ||||||||||||||||||||||||
| Liikunta | 2,0 | 2,0 | 2,0 | ||||||||||||||||||||||
| Kotitalous | 3,0 | ||||||||||||||||||||||||
| Oppilaanohjaus | 0,5 | 0,5 | 1,0 | ||||||||||||||||||||||
| Valinnaiset aineet | 0,0 | 6,0 | 7,0 | ||||||||||||||||||||||
| Oppilaan viikkotuntimäärä | 30,0 | 30,0 | 30,0 | ||||||||||||||||||||||
| Oppilaan vähimmäistuntimäärä | 30,0 | 30,0 | 30,0 | ||||||||||||||||||||||
| A2- Kieli ( saksa ) | 2,0 | 3,0 | 3,0 | ||||||||||||||||||||||
VALINNAISAINEET
Vuosiluokilla 1 – 6 kaikkien oppilaiden opetus on ollut pääasiassa samansisältöistä. Yläkoulussa opiskeluun tulee valinnaisuutta, jonka toivotaan parantavan nuorten opiskelumotivaatiota ja ottavan huomioon oppilaiden erilaiset valmiudet, kiinnostukset ja harrastuneisuuden. Valinnat lisäävät oppilaan omaa vastuuta opiskelustaan.
Valinnaisaineet ovat yhteisten aineiden syventäviä tai soveltavia kursseja, jotka voivat liittyä kaikkiin yhteisiin aineisiin tai tieto- ja viestintäteknologiaan. Mikään valinnaisaine ei ole ehtona jatko-opiskelulle.
Oppilaan viikkotuntimäärä on keskimäärin 30 tuntia, joista valinnaisia oppiaineita 8.luokalla 6 ja 9. luokalla 7 tuntia.
Kahden tunnin valinnaisaineet
Näistä valitaan 8. ja 9. luokalle kaksi ainetta, siis neljä tuntia.
Saksa (A2-kieli) (ala-asteella alkanut)
Saksa (A2-kieli)
Ranska (A2-kieli)
Tekninen työ
Tekstiilityö
Kotitalous
Maa- ja metsätalous
Kaupalliset aineet
Musiikki
Kuvataide
Yhden tunnin valinnaisaineet
8. Lk:n valinnat, kaksi ainetta = kaksi tuntia
Historia = historian käännekohtia
Kotitalous = kokkikurssi
Tietotekniikka = 1) perustaidot ja tekstin käsittely tai 2) kuvankäsittely ja kotisivu tai 3) kymmensormijärjestelmän alkeet
Tekstiilityö = pientä ja kaunista
Äidinkieli = tarinoiden maailma
Kuvataide = taidekäsityö
Musiikki = me soittajat tai me laulajat
Tekninen työ = harrastekurssi tai teknologiakurssi
Biologia = luontokurssi
Liikunta = liikunnan lisäkurssi
9. Lk:n valinnat, kolme ainetta = kolme tuntia
Kotitalous = juhlakurssi
Tietotekniikka =
1) ohjelmointi
2) taulukkolaskenta ja tietokanta
3) multimedia
4) kymmensormijärjestelmän alkeet
Tekstiilityö = juhlapukeutuminen tai taitava neuloja
Äidinkieli = esiintymistaidon kurssi tai mediakurssi
Kuvataide = muoto ja rakenne tai kamerakurssi
Musiikki = me soittajat 2 tai sing sing
Tekninen työ = harrastekurssi (kaksi kurssia)
Liikunta = liikunnan lisäkurssi
Matematiikka = syventävä matematiikka
Ruotsi = syventävä ruotsin kurssi
Englanti = syventävä englannin kurssi
Italia = italian alkeet
Ihmissuhdekoukeroita
Koulun opetussuunnitelmaan sisältyy seuraavia aihekokonaisuuksia: ihmisenä kas¬vaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne, ihminen ja teknologia. Niitä toteutetaan eri oppiaineiden yhteydessä aiheita vuosittain vaihdellen.
Opetussuunnitelmassa on myös työelämään ja jatkokoulutukseen tutustumista TET-jaksojen ja erilaisten opintokäyntien muodossa.
Jaksojärjestelmä
Lukuvuosi on jaettu kuuteen jaksoon, jolloin yhden jakson pituus on noin kuusi viikkoa. Oppilaiden työjärjestys vaihtelee jonkin verran eri jaksoissa.
TIE AUKI JATKO-OPINTOIHIN
Oppilas pyrkii peruskoulun jälkeisiin toisen asteen opintoihin (yhteisvalinta 9. luokan keväällä) riippumatta siitä, millainen opinto-ohjelma hänellä on ollut. Jatko-opintopaikan ratkaisee opintomenestys.
Lukioon pääsyyn vaikuttaa lukuaineiden keskiarvo ja erikoislukioissa lisäksi harrastuneisuus ja mahdolliset valintakokeet.
Ammatillisten oppilaitosten valintakriteerit perustuvat oppilaan yleiseen koulumenestykseen, painotettaviin taito- ja taideaineisiin ja mahdollisiin valintakokeisiin.
Haapavedellä lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa oppilailla on mahdollisuus valita osa opinnoistaan toisista lukioista ja / tai ammatillisista oppilaitoksista.
Oppilaalla on ammatillisessa oppilaitoksessa myös mahdollisuus suorittaa yhdistelmäopinnot, joissa ammatillisen perustutkinnon lisäksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Tällöin opintojen pituus on 3 vuotta.
OPPILAAN ARVIOINTI
Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua ja kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin sekä saamaan tietoa osaamisestaan mm. jatko-opintoihin pyrkimistä varten.
Perusopetuksen päättöarvioinnin tarkoituksena on antaa vertailukelpoista tietoa jatko-opintoja varten, jotta oppilaat olisivat samanarvoisessa asemassa riippumatta siitä, missä koulussa he ovat peruskoulun suorittaneet. Koulu käyttää arviointinsa tukena valtakunnallisia kokeita ja opetushallituksen eri aineille antamia päättöarvioinnin kriteereitä.
OPPILAASTA PIDETÄÄN HUOLTA
Osa-aikainen erityisopetus
Jos oppilaalla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia tai puhe-, lukemis- tai kirjoittamishäiriö, hänellä on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta pienryhmässä joitakin tunteja viikossa. Tätä varten kaikissa kouluissa on erityisopettaja. Erityisopetus suunnitellaan yhdessä vanhempien, opettajien ja oppilashuollon työntekijöiden kanssa.
Luokkamuotoinen erityisopetus
Jos nuori eri syistä tarvitsee jatkuvaa erityisopetusta, hänet voidaan siirtää opiskelemaan erityiskouluun. Päätöstä varten tarvitaan koulun selvitys aikaisemmasta koulunkäynnistä ja tukitoimenpiteistä sekä psykologin tai lääkärin lausunto tai sosiaalinen selvitys, josta selviää erityisopetuksen tarve. Päätöksestä neuvotellaan aina vanhempien kanssa. Erityisopetukseen siirtyvälle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma.
Luokanvalvoja
Jokaisella luokalla on luokanvalvoja, joka hoitaa sekä koko luokan yhteisiä että yksittäisten oppilaiden asioita ja pitää yhteyttä koteihin.
Tukioppilaat
Jokaiselle seitsemännelle luokalle on nimetty omat 9. luokkalaiset tukioppilaansa. Koulutettujen tukioppilaiden tehtävänä on tukea ja auttaa uusia oppilaita sopeutumisessa uuteen kouluympäristöön.
Kouluruokailu
Kouluissa tarjotaan monipuolinen, tasapainoinen ja maistuva kouluateria, jonka tärkeyttä tulee korostaa myös kotona. Koululounas kattaa noin kolmasosan nuoren päivittäisestä ravinnontarpeesta, mitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu nuoren ainoaksi päivittäiseksi lämpimäksi ateriaksi. Jos oppilas tarvitsee esimerkiksi terveydellisistä syistä poikkeavan ruoan, hän voi sopia asiasta keittiöhenkilöstön ja kouluterveydenhoitajan kanssa koulun ilmoittamia menettelytapoja noudattaen. Kouluruokailu kehittää myös ravitsemustietoutta, maku- ja ruokatottumuksia sekä tapatuntemusta.
Tapaturmavakuutus
Haapaveden kaupunki on ottanut tapaturmavakuutuksen kaikille peruskoulua käyville oppilaille. Vakuutusturva ei kata vapaa-aikaa.
Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhuolto on kansanterveyslakiin perustuva terveyskeskuksen tarjoama maksuton oppilashuollon palvelu, joka jatkaa neuvolassa aloitettua terveyttä edistävää työtä. Sen päämääränä on tukea ja edistää oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhdessä kodin ja koulun kanssa sekä tuottaa tarkoituksenmukaisia terveydenhuoltopalveluita, joihin kuuluvat mm. terveystarkastukset, henkilökohtaiset vastaanottokäynnit kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin luona, valistustoiminta kouluilla sekä hammashuollon palvelut. Kouluterveydenhuoltoa toteuttaa ensisijaisesti terveydenhoitaja.
Kouluterveydenhuollon tarkastukset ja vastaanotto tapahtuu Mäkirinteen koululla
vastaanottoaikoina: klo 8.00 – 10.00
Koulukuraattori
Koulukuraattorin tehtävänä on kouluvaikeuksien ennaltaehkäisy ja oppilaan koulunkäynnin ja terveen kehityksen tukeminen.
Opinto-ohjaaja
Opinto-ohjaajaa jotka ohjaa oppilaita sekä henkilökohtaisesti että oppilaanohjauksen tunneilla. Tarkoituksena on tukea ja ohjata oppilaita siten, että jokainen selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa ja kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia ja hänelle sopivia koulutusta ja uranvalintaa koskevia ratkaisuja. Opinto-ohjaaja järjestää oppilaille myös tutustumista työelämään (TET).
Oppilashuoltoryhmä
Koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa. Siihen kuuluvat rehtori, kuraattori, opinto-ohjaajat, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa psykologi, perheneuvolan ja sosiaalitoimen edustajat. Tavoitteena on auttaa oppilasta koulunkäyntiin tai muihin elämänalueisiin liittyvissä asioissa.
KOTI JA KOULU YHDESSÄ
Voidakseen kehittyä turvallisesti murrosikäiset nuoret tarvitsevat vielä paljon tukea. Kodin ja koulun yhteistyö on siksi edelleen tärkeää.
Koulu järjestää kasvatuksellisia vanhempainiltoja ja tiedotustilaisuuksia aine- ja jatko-opintovalinnoista. Henkilökohtaisilla yhteydenotoilla, sekä koko luokkaa ja koulua koskevilla tapahtumilla vahvistetaan kodin ja koulun yhteistyötä.